2. Suomen esihistoria: Kivikausi

Kivikausi=työvälineinä ei ollut metalleja, vaan luusta, puusta ja kivestä tehdyt työkalut

Ajanjaksoista pisin kulttuurillisesti

Peuran- ja hylkeenpyynnillä, myöhemmin peuran korvasi hirvipyynti, eläen n. 8600 eaa. jo maahan saapuivat ensimmäiset asuttajat

Kampakeraaminen kulttuuri syntyi-tuholaisilta suojaavat ruoka-aineet, saviastiat, jotka saapuivat 5000-4200 eaa

Itämerestä sukupuuttoon metsästety grönlanninhylje

Kiukaisten kulttuuri n. 2000 eaa rannikolle

Perusjako:

1. PALEOLIITTINEN KIVIKAUSI (ENNEN JÄÄKAUTTA)

Ei hyviä löydettyjä kohteita
Metsästettiin suurriista, mm. mammutteja, 35 000 eaa Eurooppaan levisi nykyihminen ennen jäkauden maksimia

2. MESOLIITTINEN KIVIKAUSI

Mikroliittiesineet, eläinpääveistokset, keihäänkärjet liuskekivistä ja pallonuijat muinaisjäännösirtaimia
Rajusti muuttui ilmasto mesoliittisen kauden alussa
Saaristo etelään
Maa ravinteikasta Kannaksella ja Pohjios-KArjalassa, mantereella, mutta variksenmarjat Ancylusjärven saaristossa
8500 eaa vauhdilla leivis lajit, jotka sopeutuneet boreaaliseen ilmastoon
Luulöytöjä ei linnuista, vaikka niitä tod. oli
Tavat ja taidot tulivat asukkaiden mukana
LÖydöt Kundan kulttuurissa muistuttavat varhaismesoliittiasuinpaikkoja kaakossa ja etelässä
8900 eaa saatettiin asua jo Lahdessa ja Karjalassa
10 400 v. vanha asuinpaikka Ristolassa, Lahdessa
Asutus Lapissa varhaisin 2002 löydetty Sujala Utsjoella
Poistuneet 8000 eaa jäätiköt
Kampakeraamiselta kaudelta havaitaan vasta lajeista merkkejä
3,5 astetta lämmintä
Vähemmän siitepölyä, koska 6200 eaa kylmä jakso
Lämpömaksimi 6000 eaa
Vedessä kasvaa vesipähkinä
6000 eaa Pohjanmerelle aukesi Tanskan salmi->loppui Ancylus-vaihe Itämerellä
5000 eaa saakka sama ilmasto
Monilla tavoilla sopeutuminen ja luontoon tutustuminen uusilla tulijoilla
Piikiveä ei löytynyt->poikkeus

2.1 SUOMUSJÄRVEN KULTTUURI

Suomusjärven kulttuuri nimettiin löytöpaikan mukaan; ensimmäisen kolmanneksen jälkeen oleva vaihe mesoliittisella kaudella
Rannikoilta tehty esinelöytöjä
Tunnetaan eroja alueellisesti, silti yhtenäinen kulttuuri
Perämeri ja etelä eroaa lännestä
Piiriin eivät kuuluneet Ruotsi ja Pohjois-Rovaniemi ja Oulu
Ei tietoa kielestä
Milloin Suomessa alettiin puhua suomea?
Esimerkkejä vaikea löytää asuinpaikoista
Ei tietoa kaivauksillakaan
Painanteita asumuksista ei havaittu, vaikka runsaasti tunnettuja asuinpaikkoja
Liikkuvainen elämä
Hiekkamaahan asuinpaikan lähelle haudattiin
Taipalsaaressa, Kuusamossa, Kuortaneella ja Kajaanissa tutkittu hautoja
Kun yleistyvät metsät, paleoliittisen kauden lopulla jo keksittiin etelässä kirves
Käyttötarkoituksen mukaan poiikittain tai pitkittäin varteen terä
Suoraksi hiottu terä=alkeellinen kirves
Pohjalainen kirves=Pohjois-Pohjanmaalta ja Etelä-Lapista levinnyt

3. NEOLIITTINEN KAUSI

3.1 KAMPAKERAAMINEN KULTTUURI

Valmistustaito saviastioiden leviää 5300 eaa
Kuviot, jotka painettu kammalla saviastioihin yhdistää kulttuureja=kampakeraaminen
Varhais- tyypillinen ja myöhäiskampakeramiikka
Varhaisessa vaiheessa yleistyiväy asumuspainanteet
Punamultaihin vainajat haudattiin kampakeraamisessa kulttuurissa
Kärkiä ja teriä tehtiin piikivestä, jota kaakosta ja eteläsä tuotiin

3.2 NUORAKERAAMINEN KULTTUURI

Baltiaan siirtyneet asukkaat levittivät ja Venäjällä vaikutti aluksi
Perinteestä kampakeraamisesta pohjoisessa huomattavasti eroja rituaaleissa ja symboleissa Keski-Euroopassa
Karjaa hoidettiin ja kaskiviljely
Ihmisryhmät käyttivät asbestikeramiikkaa idässä ja pohjoisessa
Hatara kuva jätinkirkkojen tekijöistä, jotka ilmestyivät rantaviivaan Perämerelle n. 3300-1300 eaa
Vaiheista viimeisin Pyheensillan ryhmä lounaassa

3.3 MYÖHÄISVAIHE

Väestön sekoittuessa syntyi Kiukaisten kulttuuri
Männynkaarnakohoja verkossa, joka sidottu niinestä
Suuria muutoksia idässä ja pohjoisessa: asutus muuttui, jätinkirkot hävisivät ja kylät Perämerellä häviävät

Arkeologian perusteet