Arkeologian perusteet

Arkeologia=vesistöjen pohjaan tai maaperään jätettyjen jälkien analysoimista ja menneisyyden ihmisen tutkimista, joukko tieteitä tai humanistinen tiede Kirjallisiin lähteisiin perustuva historiantutkimus täydentää lähihistoriaa Yleiskuvia ja ajallisia kulttuureita luodaan konstruoiden artefakteja Jäännösten pohjalta taloja, aseita, ruukkuja ja käytettyjä työkaluja sekä uskontoa, järjestystä ja elantoa: elintapojen selvittämistä Muinaisjäännössuojelussa, näyttelyissä ja opetuksessa sovelletaan tutkimuksia Teorioita, käsitteitä ja tutkimusmenetelmiä muilta tieteenaloilta->monitieteisyys osa Voimakkaasti kasvanut merkitys tieteenfilosofiassa ja yhteiskuntatieteessä 1980-> Maaperä, materiaali, ominaisuudet, löytötapa ja -paikka ja ikä on lähdeaineistossa keskeistä Ravinnontähteet, jäte tai esineisä artefakteja tai muinaisesineitä Linnat, asuinpaikat, kalmistot ja haudat kiinteitä muinaisjäännöksiä Maaperänäytteet, kartat sekä ilmakuvat muita lähdeaineistoja MENETELMÄT ...

PRONSSIKAUSI Länteen ja itään jako Idästä että lännesä tuotu pronssiesineitä joita löydetty, vaikka valaa osattiin pronssia täälläkin¨ PRONSSIKULTTUURI LÄNNESSÄ Sisäkkäisiä kehiä sisällä hautaröykkiöissä, hiidenkiukaita, rakennettiin rannikolla Suuri merkitys pyynnillä, mutta alaa valtasi maanviljely Skandinavian vaikutuksesta alkanut Kiukaisten kulttuuri edelsi Viipuriin ja Kotkaan asti ulottuva vaikutus Metalliesineitä pronssikaudelta 150 löydettyä Harvinaisia keihäät, miekat ja korut 1500 eaa alkoi Maatalot ilmestyivät, tärkeämpi maanviljely Murros uskonnossa: Euroopasta uskomuksia, esim. esi-isien korostus hautaröykkiöillä ja polttohautaus->muuttunut sielukäsitys, ja ei esineitä  Keskus Kokemäenjoki ja Satakunta PRONSSIKULTTUURI IDÄSSÄ Karjanhoitoa ja kaskiviljelyä sisältänyt metsästyskulttuuri jatkui Idästä pohjoiseen ja itään Varhaismetallikausi -käsitteeseen, koska liukuva pohjoisessa ja sisämaassa raja varhaisrautakaudesta ja pronssikaudesta ...

Suomen myöhäisrautakausi Itämeressä alkoi syntyä asutuksia kaupunkimaisia ja vilkastuvat yhteydet ja kauppa viikinkiaikana Etelä-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta katosivat kalmistot, mutta Karjalassa ja Savossa tihentyi asutus Määrä yksittäishautojen esineellisten ja irtolöydöt viittaa etelän kasvavaan pyyntikulttuurin pohjoisen ja sisämaan Asuinpaikka rautakautinen Vanajavedellä Ristiretkiaika viimeinen rautakauden jakso Rautakaudesta alkaen rakennettiin muinaislinnoja Kymmenissä tuhansissa laskettava väkiluku Ristiretkiaika Periodi rautakaudessa Lounaassa alkuperäisten pakanauskontojen rinnalla kristinusko, eikä viikinkiajan jälkeen heti ristiretkiä Kristillisiin hautaustapoihin siirtyminen päätti Laatokasta, Etelä-Savosta, Hämeestä ja lounaasta löytöjä 1. ristiretki  tehty mahd. 1500 lounaaseen Ruotsista Lähteitä ei voi pitää luotettavana: Pyhän Eerikin legenda, kirjoitettu 1270 Piispa Henrikin surmavirsi sekä 1300 Turusta Pyhän Henrikin legenda ker...

Kivikausi=työvälineinä ei ollut metalleja, vaan luusta, puusta ja kivestä tehdyt työkalut Ajanjaksoista pisin kulttuurillisesti Peuran- ja hylkeenpyynnillä, myöhemmin peuran korvasi hirvipyynti, eläen n. 8600 eaa. jo maahan saapuivat ensimmäiset asuttajat Kampakeraaminen kulttuuri syntyi-tuholaisilta suojaavat ruoka-aineet, saviastiat, jotka saapuivat 5000-4200 eaa Itämerestä sukupuuttoon metsästety grönlanninhylje Kiukaisten kulttuuri n. 2000 eaa rannikolle Perusjako: Paleoliittinn kivikausi n. 130 000eaa-? Mesoliittinen kivikausi 8600-5000 eaa Suomusjärven kulttuuri 8300-5000 eaa Neoliittinen kivikausi 5000-1500 Varhaisneoliittinen kausi Kampakeraaminen kulttuuri Vanhempi varhaiskampakeramiikka Säräisniemi 1 -keramiikka Nuorempi varhaiskampakeramiikka Jäkärlän keramiikka Tyypillinen kampakeramiikka Myöhäiskampakeramiikka Kierikin keramiikka Keskineoliittinen kausi Pyheensillan keramiikka Nuorakeraaminen kulttuuri Pöljän ja Jysmän keramiikka...