Siirry pääsisältöön

3. Suomen pronssi- ja rautakausi

PRONSSIKAUSI

Länteen ja itään jako
Idästä että lännesä tuotu pronssiesineitä joita löydetty, vaikka valaa osattiin pronssia täälläkin¨

PRONSSIKULTTUURI LÄNNESSÄ


  • Sisäkkäisiä kehiä sisällä hautaröykkiöissä, hiidenkiukaita, rakennettiin rannikolla
  • Suuri merkitys pyynnillä, mutta alaa valtasi maanviljely
  • Skandinavian vaikutuksesta alkanut Kiukaisten kulttuuri edelsi
  • Viipuriin ja Kotkaan asti ulottuva vaikutus
  • Metalliesineitä pronssikaudelta 150 löydettyä
  • Harvinaisia keihäät, miekat ja korut
  • 1500 eaa alkoi
  • Maatalot ilmestyivät, tärkeämpi maanviljely
  • Murros uskonnossa: Euroopasta uskomuksia, esim. esi-isien korostus hautaröykkiöillä ja polttohautaus->muuttunut sielukäsitys, ja ei esineitä 
  • Keskus Kokemäenjoki ja Satakunta
PRONSSIKULTTUURI IDÄSSÄ

  • Karjanhoitoa ja kaskiviljelyä sisältänyt metsästyskulttuuri jatkui
  • Idästä pohjoiseen ja itään
  • Varhaismetallikausi -käsitteeseen, koska liukuva pohjoisessa ja sisämaassa raja varhaisrautakaudesta ja pronssikaudesta
  • Tuomita, sakko, murha, lunnaat, kunnia, vuokra, valta, ruhtinas ja kuningas: yhteiskuntaa kuvaavat germaaniset lainasanat, joita runsaasti omaksuttiin suomeen

RAUTAKAUSI

  • 800-400 eaa kulkeutuivat rautaisia esineitä
  • 300-200 eaa raudan tuotannosta varhaisimmat merkit
  • Kulttuuripiirit lännessä rannikolla ja idässä sisämaassa jakoivat vieläkin, perinne pronssikaudelta
  • Edelleen tehtiin röykkiöhautoja
VARHAISRAUTAKAUSI

  • 800-400 eaa kulkeutui rautaisia esineitä
  • 500 eaa sisämaassa ja rannikolla valmistuksessa pronssin korvasi rauta
  • Suo- ja järvimalmista valmistettiin rautaa
  • Länsi-Uudellamaalla tehty 2014 löytö merkittävä
  • Suomeen asti esineitä Roomasta
  • Germaanista aseet ja Baltiasta korut
  • Kokemäenjoelle ja sisämaahan alkoi ilmaantua kalmistoja Nuorempana roomalaisaikana 200-400
KESKIRAUTAKAUSI

  • Haudoissa kasvaa metallien määrä ja sisämaassa laajeni maanviljely kansainvaellusaikana
  • Raudanvalmistuksenjäljet päättyvät ja käytöstä poistuu asbestikeramiikka pohjoisessa ja sisämaassa
  • Karjalaan ja Savoon laajeni esineellinen kulttuuri lounaasta merovingiaikana
  • Koruja, pronssikattila ja vainaja löydetty Leväluhdasta
  • Merovingiajalla tullut kissa
MYÖHÄISRAUTAKAUSI

  • Itämerellä alkoi syntyä kaupunkimaisia asutuksia ja vilkastuvat yhteydet ja kauppa viikinkiaikana
  • Etelä-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta katosivat kalmistot, mutta Karjalassa ja Savossa tihentyi asutus
  • Yksittäishautojen määrä, joissa esineitä ja irtolöydöt viittaavat etelään pohjoisessa ja sisämaassa
  • Rautakauden asuinpaikka tutkittu Vanajavedellä
  • Ristiretkiaika viimeinen rautakausijakso
  • Rakennettiin muinaslinnoja
  • Kymmenissä tuhansissa laskettava väkiluku

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

2. Suomen esihistoria: Kivikausi

Kivikausi=työvälineinä ei ollut metalleja, vaan luusta, puusta ja kivestä tehdyt työkalut Ajanjaksoista pisin kulttuurillisesti Peuran- ja hylkeenpyynnillä, myöhemmin peuran korvasi hirvipyynti, eläen n. 8600 eaa. jo maahan saapuivat ensimmäiset asuttajat Kampakeraaminen kulttuuri syntyi-tuholaisilta suojaavat ruoka-aineet, saviastiat, jotka saapuivat 5000-4200 eaa Itämerestä sukupuuttoon metsästety grönlanninhylje Kiukaisten kulttuuri n. 2000 eaa rannikolle Perusjako: Paleoliittinn kivikausi n. 130 000eaa-? Mesoliittinen kivikausi 8600-5000 eaa Suomusjärven kulttuuri 8300-5000 eaa Neoliittinen kivikausi 5000-1500 Varhaisneoliittinen kausi Kampakeraaminen kulttuuri Vanhempi varhaiskampakeramiikka Säräisniemi 1 -keramiikka Nuorempi varhaiskampakeramiikka Jäkärlän keramiikka Tyypillinen kampakeramiikka Myöhäiskampakeramiikka Kierikin keramiikka Keskineoliittinen kausi Pyheensillan keramiikka Nuorakeraaminen kulttuuri Pöljän ja Jysmän keramiikka...