5. Varhaishistoria ja keskiaika

Suomen myöhäisrautakausi

• Itämeressä alkoi syntyä asutuksia kaupunkimaisia ja vilkastuvat yhteydet ja kauppa viikinkiaikana
• Etelä-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta katosivat kalmistot, mutta Karjalassa ja Savossa tihentyi asutus
• Määrä yksittäishautojen esineellisten ja irtolöydöt viittaa etelän kasvavaan pyyntikulttuurin pohjoisen ja sisämaan
• Asuinpaikka rautakautinen Vanajavedellä
• Ristiretkiaika viimeinen rautakauden jakso
• Rautakaudesta alkaen rakennettiin muinaislinnoja
• Kymmenissä tuhansissa laskettava väkiluku

Ristiretkiaika

Periodi rautakaudessa

• Lounaassa alkuperäisten pakanauskontojen rinnalla kristinusko, eikä viikinkiajan jälkeen heti ristiretkiä
• Kristillisiin hautaustapoihin siirtyminen päätti
• Laatokasta, Etelä-Savosta, Hämeestä ja lounaasta löytöjä

1. ristiretki 

• tehty mahd. 1500 lounaaseen Ruotsista
• Lähteitä ei voi pitää luotettavana: Pyhän Eerikin legenda, kirjoitettu 1270
• Piispa Henrikin surmavirsi sekä 1300 Turusta Pyhän Henrikin legenda kertoo Piispa Henrikin kohtalosta
• Sotajoukon kanssa Pohjois-Varsinais-Suomeen tai Satakuntaan, lounaaseen Uplannista matkasivat piispa Henrik, joka oli englantilaista syntyperää ja Eerik Pyhä, Ruotsin kuningas 1155
• 1000 viimeistään levinnyt kristinusko
• 1100 vielä Ruotsissakaan ei vakiintunut valtakunnan yhtenäisyys
• 1900 saakka luotettavana pidetty ensimmäinen ristiretki
• Ei tehty ollenkaan t nykytutkijat
• Tehty t uudempi tutkimus

Suomen varhaiskeskiaika

• Suomeen toinen ristiretki Ruotsista 1249
• Ruosin kruunun alaiseksi Suomen pakotti Birger jaarli, Lyypekin kaupunginkronikan mukaan
• Valloitus lännessä?
• Perustettiin Turun dominikaaniluostari
• Ruotsille veron luovutti piispa Bero
• Verovapaus annettiin tiloille, jotka varustavat sotaratsukon->syntyy maallinen rälssi
• Kolmas ristiretki: Viipurin linna perustetaan retkellä, joka suuntautuu Karjalaan
• Vihittiin Turun tuomiokirkko
• Turku mainittu asiakirjoissa!